Yltiöpäinen metodirakkaus vai perusteltu metodiyhdistelmä?

Voiko metodeihinsa ihastua liikaa? Mahdollisesti - ainakin käymäni Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian tarjoaman Philosophical, Methodological and Pragmatic Approaches to Scientific Futures Research UTUGS jatko-opintokurssin perusteella. Kurssin ideana oli, että opiskelijat, jotka tulivat hyvin erilaisilta tieteenaloilta esittelivät omaa tutkimustaan tulevaisuuksientutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusesittelyistä  saatiin palautetta Delfoi-tutkimuksen oppi-isältä Osmo Kuuselta sekä tutkija Markus Vinnarilta. Tällaiset tilaisuudet ovat varsinkin aloittelevalle tutkijalle kullanarvoisia tilanteita. Erityisesti tulevaisuuksientutkimuksessa perinteeksi on muodostunut jatkuvan, kriittisen ja tutkimusta eteenpäin sysäävän palautteen antaminen. On aina kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää seurata itselle täysin vieraita aloja edustavien tutkijoiden tapaa hahmottaa maailmaa ja tutkimustyötään.

Oma esitykseni keskittyi tutkimuksen metodien esittelyyn ja kriittiseen tarkasteluun hiukan sivuten myös teoreettisia lähtökohtia. Koen, että tutkimuksen alkuvaiheessa on hyödyllisintä saada kommentteja metodivalinnoista, varsinkin kun menetelmällinen painopiste tutkimuksessani on tulevaisuuksientutkimuksessa. On myös hyvä oppia keskustelemaan omasta tutkimusaiheestaan ja perustelemaan tekemiään valintoja. Nähdä hetken aikaa oma, läheinen tutkimusaihe toisin silmin.

Tästä kokemuksesta kumpusi ajatus siitä, että selventäisin tarkemmin käyttämääni metodikokonaisuutta ja syitä tekemilleni metodologisille valinnoille. Alla olevassa kaaviossa esittelen ja perustelen jatkossa käyttämiäni tutkimusmenetelmiä. Kaaviosta rajautuvat ulos teoreettiseen viitekehyksen rakentamiseen liittyvät valinnat, niistä mahdollisesti myöhemmin tarkemmin. Kaavion tarkoituksena on avata erityisesti niitä näkökulmia ja perusteita, joita tutkimuksessa käytettäviin metodeihin liittyy ja lisäksi pyrin osoittamaan sen avulla tutkimuksen joitakin olennaisia rajauksia. Kaavion mallin otin soveltuvin osin Markus Vinnarin väitöskirjasta The Past, Present and Future of Eating Meat in Finland (2010), s. 59.

Vaikka omassa mielessä erityisesti rahoitushakuihin liittyvän tutkimussuunnitelman hiominen on pohjustanut ja kiteyttänyt tutkimuksen pääpiirteitä, mukaan lukien menetelmävalintoja, oli kaavion rakentaminen kuitenkin yllättävän vaikeaa. Kaavio yksinkertaistaa ja tiivistää. Samalla sitä rakentaessa joutuu pohtimaan tutkimukseen liittyviä tavoitteita hyvin konkreettisella tasolla ja tekemään rajanvetoja, joihin on ajatellut palaavansa myöhemmässä vaiheessa.  Oli tarpeellista ja paljastavaakin huomata, mitkä osa-alueet oli vaikea kirjoittaa auki kaavioon. Ehkä ensi syksynä tämäkin kaavio on jo muuttanut muotoaan. Tällä hetkellä se joka tapauksessa auttaa jäsentämään tutkimusta ja suuntaamaan tutkimustyötä yksinkertaisella, mutta tehokkaalla tavallaan.

Tutkimuksen vaihe	Metodi	Tutkimuksellinen näkökulma	Tutkimuksen kohdistuminen	Käyttötarkoitus
Tutkimustilanteen hahmottaminen	Tutkimuskirjallisuus ja muut kirjalliset lähteet	Etnologisen tutkimuksen ja tulevaisuuksientutkimuksen tieteenhistorian keskeiset piirteet liittyen tutkimuskysymyksiin (n. 1940-2014)	Suomi, Eurooppa	Ymmärtää tieteenalojen historiallinen kehitys ja yhteydet omaan tutkimukseen, tarkentaa tutkimustavoitteita
Tutkimuskentän hahmottaminen	Tutkimuskirjallisuus Teemahaastattelut	Historiallinen kehitys , kohteiden matkailulliseen toimintaan liittyvät vaiheet ja toimijat (n. 1900-2014)	Suomi ja paikalliset kohteet, Pohjoismaat, Eurooppa	Ymmärtää arkeologisiin kohteisiin suuntautuvan matkailun kehityksen pääpiirteitä sekä paikallisella tasolla tiettyjen matkailukohteiden kehitystä, tunnistaa alan olennaiset toimijat tavoitteineen
Toimintaympäristön ja muutosvoimien analyysi	PESTEC , Horizontal scanning (trendit ja vastatrendit, Driving forces, villit kortit ja heikot signaalit) Teemahaastattelut	Näkökulma lähimenneisyydestä ja nykyisyydestä tulevaisuuksiin (2000-2050)	Suomi	Ymmärtää tulevia kehityssuuntia ja niihin vaikuttavia tekijöitä eri tasoilla (globaali - kansallinen - paikallinen)
Asiantuntijatiedon kartuttaminen	Teemahaastattelut Delfoi-menetelmä	Menneisyyden ja nykyisyyden kautta tulevaisuuksien mahdollisuudet ja todennäköisyydet sekä uhat ja riskit (1900-2050), myös asiantuntijuuteen ja asianosaisuuteen liittyvät kysymykset	Suomi	Koostaa monialainen asiantuntijapaneeli ja tulevaisuusväitteet Delfoita varten, Delfoin aikana asiantuntijatiedon syventäminen ja suuntaaminen tulevaisuuksiin
Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen	Delfoi-menetelmä	Vaihtoehtoiset tulevaisuudet (2014-2050)	Suomi	Hahmottaa, ymmärtää ja kriittisesti tarkastella arkeologisiin kohteisiin suuntautuvan matkailun tulevaisuuksia
Vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen rakentaminen	Delfoi-menetelmä Skenaariot (Datorin malli)	Vaihtoehtoiset tulevaisuudet tulevaisuuspolkuineen (2014-2050)	Suomi	Rakentaa vankasti perusteltuja, loogisia ja kiinnostavia tulevaisuuspolkuja hahmoteltuihin tulevaisuuksiin
Tulevaisuuspolkujen evaluointi ja parantaminen	Virtuaalinen 3D-mallintaminen (ehkä myös survey), tulevaisuusverstas	Vaihtoehtoiset tulevaisuudet (2014-2050, pääpaino vuodessa 2050)	Suomi	Evaluoida ja edelleen kehittää vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, samalla vahvistaa panelistien oppimiskokemusta ja korostaa tutkimuksen holistista ja iteratiivista luonnetta